Helena Kunttu, energiatehokkuuden ja päästökaupan pääarvioija

Useimmiten Inspectan pääarvioija ja tuotepäällikkö Helena Kunttu on asiakkaidensa luona jossain päin Suomea. Silloin hänet voi löytää yhtä hyvin voimalaitoksen toimistolta päästöarvoja tutkimasta, laboratoriosta polttoaineanalyysia seuraamasta tai turvesuolta palosuojauksia tarkistamasta. ”Onpa työmatka kerran vienyt Sodankylän Muteniaankin, yöpymään itsensä presidentti Kekkosen käyttämään hetekaan,” Kunttu kertoo.

Tuotepäällikön ominaisuudessa Kunttu kehittää ja tekee päästökaupan todentamista, sähkönsyöttötariffien varmentamista sekä biopolttoaineiden kestävyysjärjestelmien todentamista. Sen lisäksi hän tekee hallintajärjestelmien arviointeja.

Parinkymmenen vuoden aikana Kunttu on kerännyt tietotaitoa, josta riittää ammennettavaa. Konkarin kattava kokemus päätyy asiakkaan hyödyksi silloinkin, kun hän vierailee organisaatiossa arvioijan roolissa.

”Arviointi ei ole vain vikojen etsimistä, vaan tavoitteena on avoin yhteistyö asiakkaan toiminnan parantamiseksi. Luottamuksellisessa suhteessa voidaan yhdessä kehittää asioita”, hän korostaa.

Kuntun mukaan järjestelmäarvioinnit ovat oiva kompassi, kun etsitään tapoja ennakoida ja toimia suunnitelmallisesti. Oikeita asioita tekemällä tuottavuuskin lisääntyy.

”Esimerkiksi järjestelmällisellä riskientunnistamisella voidaan riskeihin paitsi varautua myös miettiä, voisiko niistä kasvaa mahdollisuus.”

Horisontissa tehokkaampaa energiankäyttöä

Kuntun voi kohdata myös toisenlaisessa työympäristössä, kuten voimalaitoksella. Silloin työhön voi kuulua ympäristöarviointia sekä päästökaupan kysymyksiä. Kunttu päivittää voimalan kuulumisia ympäristöinsinöörien kanssa ja sopii tapaamisia seurantaa varten. 

Lähivuosina Kunttu saattaa tulla tutuksi yhä useammalle organisaatiolle uuden energiatehokkuuslain myötä. Lain ohella EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo lisää vaatimuksia muillekin kuin energiaintensiivisille aloille.

 ”Lainsäädäntö velvoittaa jatkossa jonkinlaisen energianhallintajärjestelmän laatimiseen kaikissa yli 250 hengen yrityksissä”, Kunttu kertoo.

Tulevien vaatimusten toteuttamiseen on monia polkuja. Vähimmillään voi tehdä energiakatselmuksen. Toinen kaista on energiatehokkuusjärjestelmä ja kolmas tie energianhallintajärjestelmään yhdistettävä  ympäristöjärjestelmä.  

”Energia on usein keskeinen kustannustekijä. Järjestelmän avulla saadaan monelta organisaatiolta vielä puuttuva kokonaiskuva energiatehokkuudesta ja löydetään energia- ja kustannussäästöjä. Kehittäminen kannattaa”, Kunttu sanoo.

Alkuperäinen juttu on julkaistu Inspectan asiakaslehdessä 2.2014.

Teksti: Camilla Lehtinen