Citius, altius, fortius – NDT-menetelmien kehitys tarkoittaa uusia mahdollisuuksia

NDT-alalla uusia sovelluksia kehitetään jatkuvasti, jolloin asiakaskohtaisia tarpeita voidaan huomioida tarkemmin ja tehokkaammin. NDT-menetelmät kehittyvät huimaa vauhtia, ja uusilla tekniikoilla voidaan tarkastaa sellaisiakin kohteita ja materiaaleja, joiden tarkastus ei aiemmin ole ollut järkevää tai edes mahdollista. Samanaikaisesti tulokset ovat aiempaa havainnollisempia ja vertailukelpoisempia, jolloin inhimillisten virheiden riskit minimoituvat entisestään.

”Olemme satsanneet uusien NDT-menetelmien kehittämiseen viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaasti: joka vuosi noin kolmasosan investoinneistamme. Kaiken lähtökohtana ovat tietysti asiakaskuntamme tarpeet”, kertoo Inspectan teollisuuden testaus- ja asiantuntijapalveluiden liiketoimintajohtaja Heikki Ranta.

Digitaalisen radiografian valtteina nopeus, toistettavuus ja vähäisempi säteily

Yksi tärkeimmistä kehityskohteista on digitaalinen radiografia, jonka käyttö lisääntyy kaiken aikaa perinteiseen röntgeniin verrattuna. Eikä ihme, sillä menetelmä tarjoaa monia etuja. ”Nopeus on digiradiografian valtti. Toinen tärkeä seikka on digipaneelin herkkyys ja sitä kautta säteilyn väheneminen lähes sadasosaan filmin vaatimasta säteilystä. Kun säteilyä pääsee ympäristöön vähemmän, voidaan varoaluetta pienentää. Tällöin esimerkiksi hitsaustöitä voidaan tehdä samanaikaisesti tarkastuksen kanssa”, kertoo Inspectan Level III -erityisasiantuntija Kari Latvala.

Digitaalinen radiografia
Tarkastusta digitaalisella radiografialla

Digiradiografian tärkeimmät sovelluskohteet ovat käytönaikaiset korroosio- ja eroosiokuvaukset sekä hitsien ja valujen tarkastaminen. Uusimmat isot paneelit ovat omiaan erityisesti putkilinjojen käytönaikaisessa korroosio- ja eroosiokuvauksessa.

”Seuraamme jatkuvasti alan standardisointia, joka asettaa linjat uusien teknologioiden hyödyntämiselle. ASME:n mukaan menetelmä on jo hyväksytty”, Latvala toteaa. ”Menetelmäkehityksessä olemme ottaneet huomioon erityisesti sen, että hallitsemme myös vaativat kenttäolosuhteet ja niiden työturvallisuuden. Eri käyttökohteissa tarvitaan eri laitteistoja – Inspectalla näitä on neljä erilaista – mutta ennen kaikkea oikeaa osaamista.”

Vaiheistetut menetelmät saavat jalansijaa ultraääni- ja pyörrevirtatarkastuksissa

Mekanisoitu ja vaiheistettu ultraääni, jossa luotaimessa on käytössä useampi värähtelijä, on ollut käytössä jo joitain vuosia. Tätäkin menetelmää kehitetään jatkuvasti, ja se on osoittautunut erityisen hyödylliseksi hankalasti tarkastettavien kohteiden tarkastamisessa. Käytännössä tarkastusten suunnittelu, määrittely ja analysointi voidaan toteuttaa prosessia häiritsemättä.

”Ultraäänen lisäksi vaiheistetun tekniikan käyttö on laajentumassa pyörrevirtapuolella. Pyörrevirta array -tekniikka on huomattavasti nopeampi kuin perinteiset pyörrevirtatekniikat. Esimerkiksi hitsien tarkastuksissa vain yksi veto riittää kattamaan koko tarkastettavan alueen”, kertoo Matti Ruha, joka työskentelee Inspectassa Level III -erityisasiantuntijana.

”Menetelmä perustuu monikelaisten antureiden käyttöön, jolloin tarkastuksessa tarvitaan luotausliike vain yhteen suuntaan. Toinen suunta hoidetaan sähköisesti.”

Phased Array
Pyörrevirta array -tekniikka
tarjoaa tulokset myös 3D-kuvina.

Käytännössä pyörrevirta array -tekniikalla voidaan tarkastaa kaikki samat kohteet kuin tunkeumanesteellä, magneettijauhemenetelmällä tai perinteisellä pyörrevirtatekniikalla. Lisäksi tekniikka soveltuu muun muassa höyrystin- ja lämmönvaihdintuubien tarkastukseen.

”Tekniikan herkkyys ja erotuskyky on parempi kuin perinteisellä pyörrevirralla. Merkittävä etu tunkeumaneste- ja magneettijauhemenetelmiin on, että tarkastustuloksesta jää havainnollinen ja pysyvä dokumentti. Vian syvyyskin voidaan määrittää pyörrevirtamenetelmällä olevissa rajoissa”, Ruha toteaa.

Oma pätevöintimenettely: välttämättömyys osaamisen varmistamiseksi

Oli tekniikka tai menetelmä mikä tahansa, pelkkä laitteen hallinta ei riitä – erilaisia tekniikoita on myös osattava hyödyntää. ”Sovellettavan menetelmän valinta on aina tapauskohtaista. Yleensä tarkastuskokonaisuudet suunnitellaan hyvissä ajoin yhdessä asiakkaan kanssa, jolloin asiantuntija osaa arvioida vaaditun laadun toteamiseen tarvittavat toimenpiteet ja suositella parhaan tuloksen antavat menetelmät”, Heikki Ranta kuvailee.

”Syvällisen asiantuntemuksen tarjoaminen vaatii aina paljon panostusta osaamisen kehittämiseen. Suomessa kehittyneisiin NDT-menetelmiin ei voi pätevöityä missään. Siksi olemme luoneet oman pätevöintimenettelyn, jota hyödynnetään Suomen lisäksi nyt myös koko Inspectan toiminta-alueella Pohjoismaissa ja Baltiassa. Asiantuntemuksen syventäminen ja kehitykseen sitoutuminen on edellytys sille, että voimme olla luomassa menestystarinoita asiakkaillemme”, päättää Ranta.

 

Teksti: Hanna Harjula
Kuvat: Inspecta

Sivu luotu: 24 syys 2012