Tarkasta sähkösi

 :

Tarkasta sähkösi

Milloin tehtaassa, toimistossa tai varastossa tehtiin viimeksi sähkötarkastus? Kysymys koskee lukuisia kiinteistön haltijoita, mutta vain harva osaa siihen vastata. Sähköturvallisuudessa pelissä on kuitenkin ihmishenki.

Sähköstä aiheutuvissa tulipaloissa on kuollut noin 10–20 henkilöä joka vuosi, ja sähköpalojen osuus kaikista tulipaloista on noin kolmannes. Merkittävän osan sähköpaloista aiheuttavat huolimattomat käyttäjät, mutta sähkölaitteistojen vikaantuneet asennukset sytyttävät paloja myös itsekseen. 

”Teollisuuden sähköpaloista noin 40–50 prosenttia johtuu liitoksista. Toinen merkittävä sähköpalon aiheuttaja on itse tuotanto, jossa likaiset ja pölyiset koneet lämpenevät liikaa ja syttyvät palamaan”, arvioi johtava asiantuntija Rauno Järviluoma Inspecta Tarkastuksesta.

Sähköpalon riski piilossa

Paloriskiä lisäävän pölyn tunnistaa maallikkokin, mutta harjaantumaton silmä tuskin huomaa laitteistoissa piileviä riskejä, kuten vikaantuneita komponentteja tai löystyneitä liitoksia. ”Laitteiston kuntoa ei voi päätellä sen iästä. Sähkölaite, kuten valaisin tai kaapeli, voi kestää hyvinkin 50 vuotta, tai jopa sata, mutta huono laite tai liitos kestää vain pari päivää”, Järviluoma toteaa.

Isossa tehtaassa tai kauppakeskuksessa työskentelee tavallisesti sähkölaitteistojen käytön johtaja, mutta pienemmässä pajassa, toimistossa tai varastossa tilanne on monesti heikompi. Sähköasentaja kutsutaan tarvittaessa korjaamaan vikoja, muttei välttämättä ylläpitämään laitteistoja. Kiinteistön haltija vastaa joka tapauksessa sähkölaitteistoista. Epätietoisen kannattaa tilata sähkötarkastus.

Sähkötarkastus on pakollinen

Sähkölaitteistojen määräaikaistarkastukset ovat pakollisia ja kiinteistön haltijan vastuulla, jollei vuokralaisen kanssa ole sovittu muusta. Omakotitaloa ja asuinkerrostaloa pakolliset tarkastukset eivät koske, mutta ne koskevat lukuisia muita kiinteistöjä, joissa pääsulakkeet ovat yli 35 ampeeria.

”Pienellä kioskillakin voi olla suuret liittymistehot, jos siellä pidetään kylmälaitteita”, Järviluoma sanoo.

Jos sähkötarkastaja havaitsee puutteita, laki velvoittaa kiinteistön haltijan korjaamaan viat mahdollisimman pian.

”Joskus riittää, että kiristetään liitoksia ja päivitetään dokumentteja. Mutta joskus paljastuu pahojakin puutteita.”

Tarkastus on pakollinen 10 vuoden välein, jos käytössä on suurjännite tai suuritehoinen laitteisto. Tarkastustahtia tiivistävät viiteen vuoteen muun muassa räjähdysvaara tai leikkaussali. Suuri enemmistö eli muut yli 35 ampeerin sulakkeita käyttävät rakennukset on tarkastettava 15 vuoden välein.

Apuna tiivis tarkastustahti

Järviluoma tietää yrityksiä, jotka tarkastuttavat sähkölaitteistonsa useammin kuin laki määrää, jopa joka vuosi.

”Oma organisaatio on ehkä ohut, ja tarvitaan lisäapua havaitsemaan asioita. Tarkastaja näkee päivittäin monenlaisia tapauksia ja pystyy vertaamaan niitä toisiinsa ja opastamaan kiinteistöjen haltijoita”, Järviluoma kertoo.

Inspectan toimialapäällikkö Jouni Holm pitää tarkastusta hyvänä sijoituksena sähköturvallisuuteen. Hänen mukaansa pieni konepaja voi selvitä sähkötarkastuksesta 500 eurolla. Samalla käynnillä voidaan tarkastaa myös paloilmoittimet.

”15 vuodelle jaettuna kustannus on pieni. Tarkastuksia on siitä huolimatta paljon tekemättä.”

Vahingossa tarkastamatta

Osa luistaa tarkastuksesta tahattomasti. Joku luulee remontin yhteydessä tehtyä osatarkastusta koko kiinteistön tarkastukseksi. Toinen ei välttämättä tunne vastuutaan tai kiinteistönsä historiaa.

”Silloin kannattaa nollata tilanne tarkastuksella ja varmistaa, että uudet tarkastuspöytäkirjat säilyvät. Mekin säilytämme niitä, ja jos sovitaan, ilmoitamme asiakkaalle oikea-aikaisesti myös seuraavasta tarkastuksesta”, Holm sanoo.

Uudisrakennuksessa aikataulu on selkeä. Urakoitsija tarkastaa sähkölaitteistot käyttöönottovaiheessa, ja kolmas osapuoli varmentaa tilanteen tiettyjen laitteistojen osalta kolmen kuukauden kuluessa. Holm kehottaa rakennuttajaa tilaamaan varmennustarkastuksen itse selvästi ulkopuoliselta, riippumattomalta tarkastajalta tai tarkastuslaitokselta.

”Näin rakennuttaja saa varmasti parhaimman ja luotettavimman lausunnon laitteistostaan.”

sähkonkulutus ja sähkökuolemat

Sähköiskut vähentyneet

Sähköpalot muistuttavat edelleen määräaikaistarkastusten tärkeydestä, kun taas sähkötapaturmien, siis sähköiskujen, osalta kehitys on ollut Suomessa myönteisempää. Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat ovat vähentyneet 1970-luvulta alkaen samaa tahtia kuin sähkönkulutus on kasvanut.

”Vielä 60- ja 70-luvuilla, kun maaseutua sähköistettiin, asennustöihin otettiin kylältä mukaan miehiä, jotka eivät välttämättä olleet ammattilaisia. Silloin sattui senkin takia paljon tapaturmia”, Järviluoma kertoo. Hänen mukaansa myös sähköpalot johtuivat tuolloin pitkälti virheellisistä asennuksista ja käytöstä.

Nykyään sähkötapaturmiin kuolee vuosittain noin kolme henkilöä. ”Ammattilaisille tapaturmia sattuu harvemmin. Siihen vaikuttaa ennen kaikkea koulutus ja opastus.” 

Ennakkotarkastuksesta CE-merkintään

Hyvästä kehityksestä huolimatta Järviluoma korostaa, että asennusten tai laitteiden laatu ei ole välttämättä kaikilta osin parempi kuin ennen.

”Asennukset riippuvat asentajan ammattitaidosta ja moraalista, eikä monien laitteiden ole tarkoituskaan kestää maailman loppuun asti”, Järviluoma sanoo.

Sähköturvallisuuden kehitystä leimaa Suomessa pitkälti ennakkotarkastus, jota vaadittiin sähkölaitteilta vuosikymmenten ajan  vuoteen 1994 asti. Silloin EU-jäsenyys toi Suomeen laiteryhmille kohdistetun CE-merkinnän. Järviluoman mukaan laitteiden ennakkotarkastus johti siihen, että suomalainen sähköteollisuus pääsi kasvamaan, ja toisaalta siihen, että sähköverkon suojausta ei Suomessa korostettu.

”EU:ssa sen sijaan ajateltiin, että laitteet voivat olla kevyempiäkin, jos sähköverkko on hyvin suojattu. Esimerkiksi Saksassa vikavirtasuojia oli pakko käyttää jo 1970-luvulla”, hän kertoo. Suomessa vikavirtasuojaus tuli kattavammin pakolliseksi vasta vuonna 2008 ja vain uusissa rakennuksissa.

Järviluoma muistuttaa, että rakennuksissa on edelleen runsaasti alkuperäisiä asennuksia 1960-luvulta ja jonkin verran jopa 1920-luvulta. Piileekö niissä sitten riski?

”Se selviää tarkastamalla.” 

Teksti: Marianna Salin

Sivu luotu: 04 touko 2015