Hapella ja kumppanilla kultaa

 :

Hapella ja kumppanilla kultaa

Kaikki (suomalaiset) tietävät, että Suomen aarre, Joulupukki, asuu Lapissa. Kuinka moni muistaa, että yksi suurimmista kultaesiintymistä Euroopassa sijaitsee myös Lapissa? Agnico Eaglen Kittilän kaivoksella, 150 km Napapiiriltä pohjoiseen, rikastetaan malmista hapen avulla keskimäärin noin 150 000 unssia kultaa vuosittain. Inspecta oli mukana, kun Air Liquide laajensi kaivoksen happitehtaan kapasiteettia lisääntyneen hapenkäytön takia.

Kullan louhintaan tarvitaan happea – ja työturvallisuutta

Kittilän kultakaivos tuottaa 5 000 kiloa kultaa vuodessa mutta kyseinen jalometalli on kuitenkin sitoutunut muihin aineisiin, joten sen rikastamiseen tarvitaan monimutkainen prosessi. Kultapitoisuus louhitussa malmissa on noin viisi grammaa tonnissa. Malmi siis murskataan, jauhetaan, vaahdotetaan, hapetetaan, liuotetaan, pestään ja saostetaan kunnes lopputuloksena on harkko, jonka kultapitoisuus on noin 95 prosenttia.

Rikastuslaitoksen hapetusprosessiin tarvittava happi tuotetaan sen vieressä sijaitsevassa erillisessä hapetuslaitoksessa ilmaa tislaamalla. Hengittämämme happi saattaa tuntua täysin vaarattomalta kaasulta mutta kun happipitoisuus kaksinkertaistuu niin palamisnopeus kymmerkertaistuu ja rautakin siinä jo palaa. Tämä oli yksi työturvallisuudessa huomioitavista tekijöistä, kun happitehdasta lähdettiin laajentamaan syksyllä 2014, kertoo projektin HSE eli työterveys- ja turvallisuusasioita valvonut Pasi Ikola Inspectalta.

Turvallisuustarkasteluja alihankkijoiden kanssa

Apua ja yhteistyötä

Projekti kesti kaiken kaikkiaan kymmenen kuukautta ja tämän aikana rakennettiin toinen happitehdas. Ikola astui mukaan kuvioihin laiteasennus-/käyttöönottovaiheessa, jossa vaadittiin HSE-henkilön 100 prosenttista läsnäoloa.        

Ikolan tehtävänä oli olla paikalla työmaalla tarkastamassa ja neuvomassa rakennustoiminnan turvallisuusasioissa sekä urakoitsijoita että laitoksen työntekijöitä. Erilaisten työtehtävien mm. työluvat, riskianalyysit, urakoitsijoiden kouluttaminen, perehdyttäminen ja työnjohtajien tukeminen sekä yhteistyö Air Liquiden oman turvallisuusvastaavan kanssa näiden osalta kuuluivat osana työhön.  

”Asiakkaan omalla HSE-päällikköllä ei ollut mahdollisuutta viettää kiinteästi aikaa työmaalla, joten minun tehtäväni oli vastata asioista paikan päällä”, Ikola kertoo. ”Kohde oli mielenkiintoinen ja osittain haastavakin. Laitoksen käyttöönottovaiheessa happimittari piti olla koko ajan mukana, jotta vaarallisen hapenmäärän mahdollisen kasvun pystyi heti havaitsemaan. Lisäksi uusi veronumeroiden ilmoitus ja tarkastusvelvollisuus lisää byrokratiaa työmailla entisestään, jotenka työmaan vetäjä oli mielissään saatuaan myös tämän tehtävän pois harteiltaan”.

Odottavan aika ei ole pitkä

Air Liquidelle ISO-sertifikaattien kautta tutuksi tulleen Inspectan laaja palveluvalikoima pääsi yllättämään. Yritys ei aavistanut, että apu Kittilään löytyisi niinkin läheltä kuin Seinäjoelta.

”Air Liquiden Pohjoismaiden HSEQ-johtaja ja esimieheni Henrik Gralen Malmössä otti yhteyttä Inspecta Ruotsiin, koska Inspecta oli tuttu toimittaja sertifiointien osalta ja jonkin ajan kuluttua Ikola soitti minulle Seinäjoelta”, kertoo Air Liquide Finlandin HSEQ-päällikkö Pasi Pölkki. ”Keskellä kesää ja lomia toivoimme saavamme projektiin henkilön, joka voisi aloittaa mahdollisimman pian ja onneksemme meidän ei tarvinnut odottaa kauaa. Kaikki eteni joustavasti ja tarpeemme hyvin huomioiden. Ikolan laaja kokemus näkyi ja tuli äkkiä selväksi projektissa. Olemme tyytyväisiä lopputulokseen.”

Kansainvälistä osaamista

Jos Ikola saisi kultamitalin töistään, mistä hyvästä rikastettu malmi Seinäjoelle matkaisi? ”Kyllä se matkaisi varmaan paljon kauemmas ja koko Inspectalle”, Ikola pohtii. Mitaleihin mies ei perusta mutta kertoo kuitenkin, olevansa tyytyväinen saamastaan kokemuksesta maailman toisella puolen.

”Kun Inspecta oli mukana Uruguayssa 2006-2007 Metsä Botnian sellutehtaan rakennustöissä, toimin koko työmaan työturvallisuuspäällikkönä mekaanisten asennusten työturvallisuutta ja käyttöönottoa valvoen. Tuo vajaa vuosi ja 5800 hengen työmaa oli antoisa kokemus niin hyvässä kuin pahassakin”, Ikola muistelee.

Projektit, joissa on paljon alihankkijoita tai muita asianosaisia, etenkin eri kulttuureista ja maista, ovat Ikolan mielestä suuri haaste etenkin tilaajalle, jolla harvemmin on omaa työturvallisuusorganisaatiota valvomassa projektia. Kiire ja valmistumispaineet koettelevatkin juuri työturvallisuutta ja laatua.

”Monesti tällaisissa projekteissa suljetaan silmät, painetaan kaasua ja toivotaan parasta. Onneksi näin ei ollut Kittilässä”, Ikola summaa.

Uuden happilaitoksen kapasiteetti on 120 tonnia päivässä ja se täydentää 300 tpd:n Sigma-laitosta, joka aloitti toimintansa 2008. Kuva laitoksen sisältä.Uuden happilaitoksen kapasiteetti on 120 tonnia päivässä ja se täydentää 300 tpd:n Sigma-laitosta, joka aloitti toimintansa 2008. Kuva laitoksen sisältä. 



Sivu luotu: 18 joulu 2014