Kunnossapitotarveselvitys (josta eräät käyttävät myös nimeä korjaustarveselvitys) on selvää suomea, mutta sanan sisältö ei välttämättä avaudu ensi kuulemalta. Kun sana jaetaan osiin, alkaa sen merkitys hahmottua paremmin: kyseessä on selvitys, jossa kuvataan kiinteistön korjaustarpeet seuraavan viiden vuoden aikana.Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaisesti selvityksen esittäminen on yksi taloyhtiön hallituksen vuosittaisista velvollisuuksista.
Hyödyttää omistajaa, ostajaa ja myyjää
”Selvityksestä on selkeää hyötyä esimerkiksi asunnonvaihtotilanteessa, koska sen myötä ostajallaja myyjällä on parempi kuva asunnosta ja yhtiöstä. Toki parempi tietämys tuo muutenkin lisää varmuutta asumiseen, kun tulevaisuuden menoerät ja remonttien haitat voidaan ennakoida. Myös taloyhtiöiden vertailu keskenään onnistuu paremmin, voidaan ikään kuin erottaa jyvät akanoista”, Karakallion Huollon isännöitsijä Matti Keskitalo pohtii. Kun korjaukset ja saneeraukset toteutetaan suunnitellusti, saadaan myös vastike pidettyä tasaisena. ”Paljon on esillä ollut se, että kynnys lähteä mukaan taloyhtiön hallitukseen on kasvanut. Kuitenkin omasta näkökulmastani keskustelu eri osapuolten välillä on helpottunut, sillä laki on tuonut myös yhteisiä työkaluja”, Keskitalo jatkaa.
Järvenpääläisen Loutinmäen Huollon isännöitsijä Teemu Jääskeläinen täydentää näkemyksiä: ”Asiantuntijaselvityksen avulla voidaan saada selville, missä kunnossa kiinteistö oikeasti on. Näin arvio ei perustu veikkaukseen, vaan kokemukseen ja tietoon. On myös muistettava, että kuntoarvio tai kunnossapitotarveselvitys ei ole päätös, vaan ennakoivaa suunnittelua, jonka perusteella taloyhtiö tekee päätöksensä.”
Kunnossapitotarveselvityson kuntoarvion ”pikkusisko”
Kunnossapitotarveselvitys laaditaan kattavamman kuntoarvion yhteydessä. ”Jos kuntoarvio on teetetty lähivuosina ja perusasiat ovat hallinnassa, voidaan kunnossapitotarveselvitys teettää myös erikseen. Niin selvityksen kuin arvion laadinnassa valttia on monien alojen asiantuntijoiden yhteistyö, jolloin voidaan samalla huomioida niin rakennetekniset seikat kuin LVIA- ja
sähkökorjauksetkin”, kertoo toimialapäällikkö Minna Launiainen Inspectasta, jonka palveluvalikoimaan kuuluvat mm. selvitykset, kuntoarviot ja -tutkimukset. ”Esimerkiksi rivitaloyhtiöille selvitys on monesti helpompi ja myös edullisempi ratkaisu kuin laajempi kuntoarvio”, Matti Keskitalo sanoo.
Ammattimaista ylläpitoa
”Uutta lakia ei missään nimessä tulisi mieltää pakkona, sillä osakkaan näkökulmasta asunto-osakeyhtiön ylläpito muuttuu entistä ammattimaisemmaksi. Hyvän ylläpidon tarkoituksena on nimenomaan kiinteistön arvon säilyttäminen ja se, että asukkaat viihtyvät yhtiössä mahdollisimman hyvin”, Launiainen päättää.
Teksti: Hanna Harjula
