Sertifioinnista vahvistusta potilasturvallisuuteen − toiminta arvioitava paikan päällä

Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman suomalaisen potilasturvallisuusstrategian yksi keskeisistä kulmakivistä on kattava riskien- ja laadunhallintajärjestelmä, jollainen vaaditaan kaikilta sosiaali- ja terveysalan organisaatioilta vuoteen 2013 mennessä. Toimintajärjestelmänsä sertifioineet organisaatiot täyttävät tämän vaatimuksen jo valmiiksi.

Sertifiointi ei ole vain sertifikaattitaulu yrityksen seinällä, se on paljon enemmän. ”Ulkoisen asiantuntemuksen hyödyntäminen pitää koko homman ryhdissä, sillä se auttaa kehittämään toimintaa jatkuvasti. Johtamisjärjestelmä tai laatujärjestelmä on, kuten nimikin sanoo, ennen kaikkea johtamisen väline ja sertifiointi taas on keino varmistaa toimintajärjestelmän toimivuus ja laadukkuus. Tällä on myös suuri vaikutus potilasturvallisuuteen”, kuvailee Inspecta Sertifioinnin pääarvioija, sosiaali- ja terveydenhuollon toimialavastaava Hannele Kukkola. Kukkolan mukaan toimintajärjestelmän sertifiointi ISO 9001:n mukaisesti on paras organisaation kehittämisen aloitusvaihtoehto sosiaali- ja terveydenhoitoalan yrityksille: ”ISO 9001:n pohjalta laaditun toimintajärjestelmän perusasiat ja prosessit saatetaan kuntoon systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti. Sertifioinnissa kiinnitetään huomiota niin prosesseihin, asiakirjojen hallinnointiin, laitteiden toimivuuteen kuin toiminnan konkreettisten tavoitteiden saavuttamiseen”.

Sertifiointi kattaa potilasturvallisuuden keskeiset osa-alueet

Vaikka ISO 9001 on kaikille aloille soveltuva toimintajärjestelmäarvioinnin väline, on sillä sosiaali- ja terveysalalle omat painopisteensä. Sertifioinnilla päästään pureutumaan hyvin esimerkiksi potilasturvallisuuteen, joka muodostuu hyvästä hoidosta, lääkehuollon huolellisesta ja osaavasta toteuttamisesta ja toimivista laitteista. ISO 9001 -arvioinnilla katetaan kaikki nämä osa-alueet.

”Toimintajärjestelmän arvioinnissa ei arvioida hoitohenkilökunnan ammattitaitoa, toki pätevyyden varmistamiskäytäntöön kiinnitetään huomioita. Muita hoidossa keskeisessä roolissa olevia arvioitavia asioita ovat palvelun sujuvuus, sopimuksenmukaisuus ja asiakkaan palautteenantomahdollisuudet. Nykypäivänä ei sovi unohtaa myöskään ostotoiminnan merkitystä. Sertifioidussa yrityksessä vaatimuksena on, että alihankkijan ja toimittajan laatua seurataan jatkuvasti: esimerkiksi millaista asiakaspalautetta ulkoistettu palvelu saa”, Hannele Kukkola kuvailee. Sertifioinnin lisäksi Inspecta voi auttaa myös toimittajalaadun hallinnassa; Green Card -arvioinnin kautta laatutielle voivat nyt lähteä myös pienet toimijat, joilla ei vielä ole valmiuksia ISO 9001:n mukaiseen sertifiointiin.

Kun laatujärjestelmän kattamiin toimintoihin sisältyy mittauksia, on mittalaitteiden toiminnan varmistaminen myös ehdoton osa laatujärjestelmää. ”Säännölliset tarkastukset, kalibroinnit, vakaukset ja validoinnit takaavat luotettavat mittaustulokset sekä laitteiden turvallisuuden käyttäjälle”, muistuttaa Inspecta Tarkastuksen arvioija Miia Kettunen.

Arvioinnit suoritettava paikan päällä

Arvioinnin luetettavuuden ehto on, että käytännön toimintaan tutustutaan paikan päällä. ”Henkilöstö, laitteet ja organisaatiokulttuurit vaihtelevat samassakin yrityksessä paikkakunnittain ja yksiköittäin. Hoito on aina henkilökohtaista ja riskialtista toimintaa, jossa kyse on ihmishengestä. Myös olosuhteiden vaihtelu on syytä huomioida. On eri asia, onko kyse hyväkuntoisten eläkeläisten senioriasunnosta vai tehostetusta palveluasumisesta, jolloin itsenäinen asuminen ei ole mahdollista ja hoitoon liittyvät riskit kasvavat”, Kukkola toteaa.

”Juuri tämän vuoksi olemme Inspectassa todenneet, että otantaan perustuva arviointi hyvin harvoin soveltuu sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle. Otantaa ei voida käyttää ympärivuorokautista hoitoa tuottaviin yksiköihin, eikä lääkäriasemiin ja niihin verrattaviin palvelun tuottajiin. Jokaisen toimintayksikön tulisi olla oppiva organisaatio, joka parantaa ja kehittää omaa toimintaansa muun muassa toimivan asiakaspalautejärjestelmä ja systemaattisen vaara-, haitta- ja läheltä piti -tapahtumien läpikäynnin avulla. Potilasturvallisuus ei ole noin vain monistettavissa; hoitoprosessi sisältää valtavasti ihmisten, tiimien ja tietojärjestelmien välillä kulkevaa tietoa, ja kokonaisuuden tulee toimia. Tärkeää on säilyttää myös sertifioinnin korkea taso.”

Sertifiointi ankkuroi potilasturvallisuuden organisaatioon

Toimintajärjestelmän sertifiointi on myös oiva keino vastata sosiaali- ja terveysministeriön asettamiin potilasturvallisuuden vaatimuksiin. Kuten strategiassa todetaan, potilasturvallisuuden edistäminen on yhteispeliä. Yksi hyvistä pelikeinoista on toimintajärjestelmän sertifiointi ja vuosittainen arviointi. Tietyt perusasiat käydään läpi joka arvioinnissa, ja arviointia voidaan myös painottaa asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisiin teemoihin, kuten potilasturvallisuuteen, it- tai henkilöstöasioihin. ”Ministeriön asettamana tavoitetilana on ankkuroida potilasturvallisuus organisaation toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin vuoteen 2013 mennessä. Sertifioiduille organisaatioille tämän vaatimuksen täyttämisessä ei ole ylimääräistä haastetta”, Hannele Kukkola toteaa lopuksi.

Teksti: Hanna Harjula

Sivu luotu: 20 marras 2010